Hanna Kirjavainen Rospuutto-ryhmän perustamisesta

Hanna Kirjavainen loi Pohjois-Karjalaan lähes tyhjästä vaihtoehtoisen, taiteellisesti kunnianhimoisen vapaan teatteriryhmän. Jääräpäisesti ja haasteita kaihtamatta hän on ryhmineen kiertänyt Kontiolahdelta käsin syrjäkyliä ja tarjonnut maaseudun asukkaille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea osallisuus elävän teatteritaiteen ihmeestä. ROSPUUTTO-ryhmän "Teatteri tulee kylään" -kiertue on lisäksi oivallinen esimerkki käynnissä olevasta teatterin rakennemuutoksesta, jossa Ihmisläheisyys, alueellisuus ja jalkautuminen käyvät rintarinnan taiteellisten päämäärien kanssa.

Hanna Kirjavainen on perustanut omaan kotiinsa Kontiovaaran vanhaan kyläkouluun korkealuokkaista teatteritaidetta syrjäkylien asukkaille tarjoavan teatterin, Rospuutto-ryhmän, ja laadukkaan monologifestivaalin. Hän kuuluu vapaitten ammattimaisten pienryhmien ja teatteritaiteilijoiden puurtajasukupolveen , jolta löytyy ammattitaitoa paitsi taiteellisten kunniahimojen tyydyttämiseen, niin myös  tuottamisen ja markkinoinnin kielen sekä oman ensemblen perustamisen aakkosten osaamiseen. Kuten Kirjavaisella, tämä työ voi parhaimmillaan synnyttää kokonaan uudenlaisen alueellisen kulttuurirakenteen. 
 
Toisilla on olohuoneessaan taulu-TV:t ja kotielokuvateatterit. Hanna Kirjavaisen olohuoneessa on oma teatteri.  Jylhän pohjoiskarjalaisen vaaramaiseman keskellä seisova kulttuurikoti on tullut tutuksi monille teatterilaisille. Milloin Kontiovaara on ollut väsyneelle retriitti, milloin taas levottomien seurueiden vieraanvarainen festivaali- ja esityspaikka. Joillekin se  taas on tullut tutuksi workshoppien ja harjoitusperiodien keskuksena. Pohjoiskarjalainen yleisö tuntee Kontiovaaran korpistudiona,  jonka esityksissä on kansainvälisesti merkittävien esitysten takuuleima.

Hanna Kirjavainen toimii  koko teatterikentälle rohkaisevana esimerkkinä.  ROSPUUTTO-ryhmä  on osoittanut,  että  myös etäällä keskuksista voi tehdä merkittävää  ja merkityksellistä  teatteritaidetta.  

Silmänkääntäjä-palkinnon nimi muistuttaa ensimmäisestä suomenkielisestä näytelmästä, Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjästä, mutta samalla se viittaa teatteritaiteen ominaispiirteisiin toden ja fiktion, katsojan ja esiintyjän väliseen vuorovaikutussuhteeseen, teatterin magiikkaan ja vetovoimaan.  Silmänkääntäjiä voi löytyä mistä tahansa teatterin ammattikunnasta. He ovat henkilöitä, jotka omassa tehtävässään ja omalla alueellaan ovat vaikuttaneet ilahduttavasti teatterin esitystoimintaan, työn laatuun tai imagoon. Palkintoja voidaan myöntää useampia kerrallaan eikä elämäntyönkään palkitseminen ole kokonaan pois suljettu. Palkinto on luonteeltaan kunniapalkinto: kunniakirjan lisäksi jaetaan pukusuunnittelija Samppa Lahdenperän suunnittelema taiteilijakaulaliina.

Teatterin tiedotuskeskus perusti vuonna 1998 Silmänkääntäjä-palkinnon, jota aikaisemmin jaettiin joka toinen vuosi Maailman teatteripäivänä  valtakunnallisessa juhlassa.  Vuodesta 2010 lähtien Silmänkääntäjäpalkinto jaetaan vuosittaisessa Thalia-gaalassa. Palkinnon avulla keskus haluaa nostaa esiin mahdollisimman monipuolisesti sitä työtä, jota teattereissa tehdään maan teatteritaiteen hyväksi.