Anatomia Lear on vahvasti työryhmäajatteluun nojaava sanaton esitys, jossa äänisuunnittelu on esityksen upea dramaturginen elementti nukkenäyttelemisen ja visuaalisuuden rinnalla. Teos on taitavasti rakennettu ja rytmiltään ainutlaatuinen. Äänisuunnittelun laatu on teknisesti, rytmisesti ja dynamiikaltaan erinomainen. Ekholm käyttää työssään taidokasta äänen kohdistusta sekä kiinnostavia äänilähteitä ja -materiaaleja. Kollaasinomaisessa suunnittelussa on huumoria ja intertekstuaalisuutta. Maininnan ansaitsee myös katsomiskokemuksessa tuntuva volyymi ja jytisevä tunnelma. Äänisuunnittelu on nautittava, jopa kehollinen kokemus.

Esityksestä yleisesti: Anatomia Lear on tutkimusmatka vanhenevan Learin ja hänen tyttäriensä elämään. Shakespearen Kuningas Learin inspiroima esitys operoi visuaalisissa maisemissa liikkuen todellisen ja vääristyneen, järjen ja järjettömyyden rajamailla. Esityksessä valo, ääni, näyttelijätyö ja ohjaus sointuvat orgaaniseksi, omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Anatomia Learin työryhmän muodostavat näyttelijät Heidi Fredriksson, Åsa Nybo ja Johanna af Schultén, ohjaaja Mikaela Hasán, lavastaja ja nuket suunnitellut Janne Siltavuori, valosuunnittelija Mari Agge, äänisuunnittelija Kristian Ekholm sekä tuottaja Kristin Helgaker. Lisätietoja esityksestä: www.anatomialear.fi

Kuva-Säde Terike Haapojalle Elämä on juhla -esityksestä
Terike Haapojan kuvasuunnittelu musiikilliseen Elämä on juhla -esitykseen on esimerkki yksinkertaisten visuaalisten teemojen ja pelkistetyn estetiikan toimivuudesta. Moniulotteisuus syntyy muun muassa kuvan ja kuvapinnan käytöstä liikkuvana tila-elementtinä. Suunnittelua on luonnehdittu elämykseksi: kuulaaksi, tyylikkääksi ja näennäisellä yksinkertaisuudellaan uutta luovaksi. Haapoja toimii esitys- ja kuvataiteilijana sekä valosuunnittelijana, ja kaikkien näiden osa-alueiden yhteisvaikutus on havaittavissa teoksen kokonaisvisualisoinnissa; lavastus, valo ja kuva toimivat yhdessä saumattomasti. Rockjuhlillakin vieraillut näyttämökokonaisuus on nähty uutta tila-ajattelua luovaksi kokemukseksi festivaalilavoilla.
Esityksestä yleisesti: Elämä on juhla on muusikko Samuli Putron, kuvataiteilija Terike Haapojan ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion valmistama esitys, joka laajentaa ajatusta kevyen musiikin konsertista. Esityksen runkona toimii sitä varten sävelletty, ennen julkaisematon teksti- ja laulumateriaali, jota äänisuunnittelu sekä video ja valotyö kehittävät esitystilanteessa. Tuloksena on musiikillinen näyttämöteos, jonka seuraaminen ei välttämättä vaadi humalatilaa.  Lisätietoja esityksestä: www.elamaonjuhla.fi

Valo-Säde Jukka Kyllöselle Jälleenlöydetty aika -esityksestä
Jukka Kyllösen valosuunnittelu teokseen Jälleenlöydetty aika on raikas ja tunnelmallinen kokonaisuus, jossa selkeitä valollisia elementtejä käytetään monipuolisesti. Valosuunnittelun läsnäolon ja ainutlaatuisuuden huomaa; se tukee dramaturgiaa ja rakentaa vahvasti kuvia, tiloja, tunnelmia sekä aikatasoja. Kyllönen on myös teoksen lavastaja, joten valo ja lavastus ovat tiiviissä suhteessa keskenään.

Valo on abstraktiudessaan hienossa kontrastissa epookkipukujen ja pienimuotoisen lavastuksen kanssa ja luo esitykselle aivan oman esteettisen näkökulmansa. Valosuunnittelussa ilahduttaa valollisten resurssien taloudellinen, tilallinen ja tyylillinen johdonmukaisuus sekä vahvat valon suunnat. Dramaturgisesti valo seuraa näytelmän nykyhetkiä ja muistoja samanlaisella arjen ja romantiikan vuoropuhelulla kuin päähenkilökin.

Valo leikkaa, rytmittää ja johdattaa, muttei sorru turhaan efektiivisyyteen. Näytelmä on saanut paljon palautetta erityisesti elokuvallisuudestaan, joka on muun muassa lähikuvamaisen tilaratkaisun ja intiimin valosuunnittelun ansiota. Valosuunnittelun haasteena ovat olleet esimerkiksi vastapäisten katsomoiden tarjoamat kaksi katsomissuuntaa; toisen katsomissuunnan etuvalo on toisen takavalo. Tämänkin ulottuvuuden huomioon ottaen Kyllönen on onnistunut työssään mitä mainioimmin. Q-teatterin saliin avautuu uusi näkökulma; pieni tila muuttuu esityksessä isoksi, jopa virtaavaksi.

Esityksestä yleisesti: Seppo Parkkisen dramatisoima, Marcel Proustin teokseen Kadonnutta aikaa etsimässä perustuva Jälleenlöydetty aika on lempeän ironinen ja rehevästi pirullinen kertomus esteettisille kokemuksille ja seurapiireille omistautuneesta vanhenevasta kirjailijanalusta. Ensimmäisen maailmansodan aikaisessa Pariisissa Marcel matkaa ajassa ja muistoissaan etsien kokemustensa punaista lankaa ja omaa itseään. Proust kuvaa terävästi inhimillistä komediaa, jota ohjaavat turhamaisuus, pätemisen tarve ja pohjaton rakkauden kaipuu. Esityksen rooleissa nähdään Hannu Kivioja, Outi Kavén, Annu Valonen, Taisto Oksanen, Leo Honkonen, Niina Koponen, Joonas Saartamo, Ylermi Rajamaa sekä Tytti Junna. Dramatisointi on Seppo Parkkisen, ohajus Fiikka Forsmanin, lavastus ja valosuunnittelu Jukka Kyllösen, pukusuunnittelu Riitta Röpelisen, äänisuunnittelu Juha Tuiskun, maskeeraussuunnittelu Sanna Haapojan ja tarpeisto Maija Poskiparran. Valokuvauksesta ja graafisesta suunnittelusta vastaa Pate Pesonius ja tuottajat ovat Johanna Reenkola sekä Aara Tahkokallio. Lisätietoja esityksestä: www.q-teatteri.fi
 
Säde-palkintoehdokkaat olivat:
VALO
Mari Agge: Anatomia Lear / työryhmä
William Iles: Ruusuikkuna / Kiasma
Kimmo Karjunen: Days of Disco / karttunen kollektiv
Jukka Kyllönen: Jälleenlöydetty aika / Q-teatteri
Hanna Käyhkö: Fröken Julie / Svenska Teater
Marianne Lagus: Ruostetta iholla / Circo Aereo
Heikki Paasonen: On Ice / Zodiak
Pasi Pehkonen: Pessi ja Illusia / Glims & Gloms
Kalle Ropponen: Drabbad / Åbo Svenska Teater
Kalle Ropponen: Cosi fan tutte / Åbo Svenska Teater
Peksi Pitkänen: Tumma / Zodiak
Nadja Räikkä: Ihmissuhdenäytelmä / Teatteri Telakka
Kaisa Salmi: Idiootti / Espoon teatteri
Tuukka Toijanniemi: Kamasutra / Telakka

ÄÄNI
Kristian Ekholm: Anatomia Lear
Tuomas Fränti: Days of Disco / karttunen kollektiv
Heidi Lind: Bakkantit / Und er libet
Timo Muurinen: Körsbärsträdgården / Svenska Teatern
Antti Mäkelä: Odotus / KOM-teatteri
Saija Raskulla: Valitut / Teatteri Siperia + Tampereen Työväen Teatteri
Johanna Storm: Whispering Cosmos / Zodiak
Tuomas Luukkonen: Kamasutra / Telakka

KUVA
Terike Haapoja: Elämä on juhla / Haapoja, Norvio, Putro
Ville Hyvönen: Sileäksi vasten sydäntä / KOM-teatteri
Kimmo Karjunen: Days of Disco / karttunen kollektiv
Teemu Määttänen: Komisario Koskinen / Tampereen Työväen Teatteri
Pietu Pietiäinen: Myyrä / Helsingin kaupunginteatteri
Antti Rehtijärvi: Hardcore Humppa / Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmä
Jenni Valorinta: Harmin paikka / Kansallisteatteri
Tuukka Toijanniemi: Kamasutra / Telakka