Väitöstilaisuus työväenteattereista
Muista Wihurin apurahat toukokuussa
Kajaanin kaupunginteatteri vierailee Petroskoissa
Joensuun Kaupunginteatteri Brysselissä
20. Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma Kuusankoskella
MoA-festivaali
Kuvailutulkkauskoulutuksen jatkokoulutuspäivä
Elokuvakäsikirjoittamisen kansainvälinen koulutus Tampereella
Avoimia paikkoja Teakissa
Psykkis-teatteri hakee nuoria elokuvan tekoon
Muistathan ilmoittaa kesäteatteriesityksesi TINFOON! Lähetä tiedot osoitteeseen projekti(at)teatteri.org ja laitamme ne kotisivullemme. Jo nyt löytyy yli 200 esitystä osoitteessa http://www.teatteri.org/teatterit/index.html , klikkaa kohtaa Kesäteatterit.
alkuun
HY Päärakennus, audit. XII
12.5.2007 klo 10.
FM Mikko-Olavi Seppälä väittelee 12.5.2007 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Teatteri liikkeessä - Työväenteatterit Suomen teatterikentällä ja työväenliikkeessä kaksiteatterijärjestelmän syntyyn asti vuonna 1922" (Workers' theatres in Finland until 1922). Tutkimuksen kohteena on työväenteattereiden, eli työväenjärjestöjen yhteydessä toimineiden näytelmäseurojen, rooli Suomen ammatillisen teatterikentän muotoutumisessa. Miksi työväenteatterit olivat Suomessa teatteripoliittinen menestystarina?
Kansalaisjärjestöjen piirissä näyttelemisen katsottiin kehittävän yksilöä: se oli itsekasvatuksen väline siinä missä lukeminenkin. Vuosisadanvaihteessa työväenlehdet ryhtyivät arvostelemaan suomalaiskansallisen teatteri-instituution sisältöjä, ja työväenyhdistykset kytkemään verraten itsenäisesti toimineita näytelmäseuroja organisaatioonsa. Työväenliikkeen johtajat olivat innokkaita teatterinharrastajia ja tukivat työväenteattereita. Niitä pidettiin paikallisista olosuhteista ja näkökulmasta riippuen ”köyhälistön valistuslaitoksina” tai ”paikallisina taidelaitoksina”, mutta myös potentiaalisina ”luokkataistelulaitoksina”.
Suurimmat työväenteatterit pääsivät osallisiksi taidemäärärahoista, koska maan teatterikenttä oli kehittymätön ja koska kansanvaltaisesti valittu eduskunta teki sosiaalista ja alueellista taidepolitiikkaa. Työväenteatterit olivat kansanteattereita kahdessa merkityksessä. Ne esittivät laajalle ja vähävaraiselle yleisölle kansanomaista populaaria ohjelmistoa. Lisäksi niiden katsottiin toteuttavan erityistä valistustehtävää, yhtenäistävän ja jalostavan katsojiaan, viime kädessä kansakuntaa ja työväenluokkaa.
Työväenteattereille palkattiin vakinaisia johtajia, jotka toimivat usein samalla työväentalon vahtimestareina. Taideohjaajat olivat tyypillisesti työläistaustaisia ja teatteritaitoon katsoen itseoppineita miehiä. Esitystyylinsä puolesta työväenteatterit eivät tuoneet tai edustaneet uusia virtauksia, mutta työväenteattereiden kattava verkko nosti esiin näyttelijälahjakkuuksia.
Työväenteatterit esittivät kantaesityksinä merkittäviä ulkomaisia draamoja, kotimaisten näytelmien osalta niiden mahdollisuudet kilpailla ammattiteattereiden olivat rajatummat. Suosituimpia lajeja olivat kansanelämää kuvaavat huvi- ja laulunäytelmät. 1920-luvun alussa maahan rantautui proletaarisen teatterin liike, jonka teatterin oli osallistuttava poliittiseen taisteluun.
Suomen Työväen Näyttämöiden Liitto perustettiin vuonna 1917. Sisällissodan jälkeen maahan perustettiin uusia paikallisteattereita. Vuonna 1922 ammattiteatterit perustivat Suomen Näyttämöiden Liiton, johon STNL kielsi työväenteattereita liittymästä. Tämän jälkeen ne määrittyivät oppositioaseman kautta.
Vastaväittäjänä on professori Hanna Suutela, Tampereen yliopisto, ja kustoksena professori Pirkko Koski. Mikko-Olavi Seppälän tutkimus on tarkoitus julkaista kirjana myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Lisätietoja mikko-olavi.seppala(at)helsinki.fi
alkuun
Apurahaa haetaan täyttämällä rahaston kotisivulta sähköinen lomake. Täytetty hakemuslomake on myös tulostettava, allekirjoitettava ja toimitettava yhdessä liitteiden kanssa rahaston toimistoon viimeistään torstaina toukokuun 31. päivänä 2007 klo 16.00 mennessä tai postitettava niin, että postileiman päiväys on viimeistään 31.5. http://www.wihurinrahasto.fi
alkuun
Kajaanin kaupunginteatteri vierailee ensi viikolla Petroskoissa Veikko Huovisen romaaniin perustuvalla Konsta Pylkkänen etsii kortteeria -esityksellä. Monologinäytelmällä on kaksi esitystä Petroskoin kansallisessa teatterissa toukokuun 16 päivänä.
Monologinäytelmän on dramatisoinut Anna Krogerus ja ohjannut teatterinjohtaja Ilkka Laasonen. Konstan roolissa nähdään Vesa Kaikkonen.
Vierailu on osa Kajaanin kaupunginteatterin, Joensuun kaupunginteatterin, Petroskoin kansallisen teatterin ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston teatterilinjan välistä yhteistyötä.
http://www.kajaaninteatteri.fi
alkuun
Joensuun Kaupunginteatterin kestohittinäytelmä Naisen 11. käsky vieraillee Brysselissä paikallisen Suomi-klubin kutsumana. Monologin esittää näyttelijä Riitta Piironen.
Esitys nähdään Itä-Suomen EU-toimiston edustustiloissa lauantaina 12. toukokuuta 2007 kello 19:00 alkaen. Esityspaikan osoite on Scotland House, Scuman 6, 8. kerros, Brysseli. Liput esitykseen maksavat 8 euroa. Lippuvaraukset voi tehdä sähköpostilla osoitteesta kulttuuri(at)suomi-klubi.com ja lisätietoja löytyy Suomi-klubin http://www.suomi-klubi.com nettisivuilta.
Willy Russellin näytelmä on saavuttanut liki klassikon maineen ja se oli Joensuun Kaupunginteatterin ohjelmistossa jo vuosina 1992-1995. Teatterin ohjelmistoon se palasi marraskuussa 2006 useiden toiveiden täyttymyksenä. Näytelmä jatkaa Joensuun Kaupunginteatterin ohjelmistossa syksyllä 2007. Esitys on Shirley Valentine -nimisen naisen kasvukertomus, tarina keski-ikäisen naisen tiestä terveen itsekkääksi.
alkuun
Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan Kuusankoskella. Luvassa on taas reilu paketti esityksiä lastenteatterin ammattilaisilta ja harrastajilta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Vuosijuhlan kunniaksi on luvassa myös "Hyvikset ja pahikset" -näyttely sekä 20-vuotishistoriikin julkaisu, seminaari syrjäytymisen ehkäisystä sekä työpajoja lapsille ja aikuisille.
http://www.tnl.fi/kansainvalinen-lasten-teatteritapahtuma.html
alkuun
9.-27.5.2007 Taideteollinen korkeakoulu, Mediakeskus Lume, Hämeentie 135 C, Helsinki http://www.moa.fi
alkuun
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry järjestää opetusministeriön tuella jatkokoulutuspäivän kuvailutulkeille ja muille erityisesti taidekuvailusta kiinnostuneille 26.5.2007 Helsingissä. Tilaisuus järjestetään Teatterikorkeakoulun tiloissa (Haapaniemenkatu 6, auditorio 1). Koulutuspäivän kolmena teemana ovat kuvailutulkkauksen tekijänoikeuskysymykset, kuvailu taideteoksen osana ja tutkimuksen kohteena sekä kuvailutulkkaus näkövammaisille lapsille.
Puheenvuoron pitävät mm. Suomen Journalistiliiton työehtoasiamies Marianne Leskinen, näyttelijä, kuvailutulkki Jussi Johnsson, ohjaaja Pauliina Hulkko, kirjastonhoitaja Elina Kilpiö Celia - Näkövammaisten kirjastosta ja näkövammaisten erityisluokanopettaja Merja Lahtinen. Tiiviiseen päivään sisältyy runsaasti mahdollisuuksia keskustella päivän teemoista ja muistakin kuvailutulkkaukseen liittyvistä kysymyksistä.
Osallistumismaksu on 20 euroa, ilmoittautumisia pyydetään viimeistään 16.5.2007 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimistoon: eeva.jeronen(at)kulttuuripalvelu.fi, puh. (09) 3960 5505, 041 464 3625. http://www.kulttuuripalvelu.fi
alkuun
Nyt on mahdollista oppia elokuvakäsikirjoittamista kansainvälisessä ohjauksessa ja samalla pätevöityä maisteriksi Salfordin Yliopiston (UK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän yhteiskoulutuksessa.
Jokainen osallistuja kirjoittaa kurssin aikana useita lyhytelokuvakäsikirjoituksia ja kaksi pitkän elokuvan käsikirjoitusta. Lyhytelokuvakäsikirjoituksista osa kuvataan TAMK:n ja Salfordin yliopiston mediaopiskelijoiden yhteistyönä Tampereella ja Manchesterissa. Tutkinnon ohella koulutusohjelman tavoitteena on kehittää luovia, kaupallisesti elinvoimaisia käsikirjoituksia, joista lupaavimmille töille Salfordin yliopistolla on valmius järjestää tuottajayhteyksiä Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla sekä American Film Marketissa Los Angelesissa.
Tampereen ammattikorkeakoulun osuus koulutuksesta suoritetaan erikoistumisopintoina, maisteritutkinnon myöntää Salfordin yliopisto. Koulutukseen valitaan 10 opiskelijaa sekä Iso-Britanniasta että Suomesta. Koulutus kestää 1,5 vuotta ja on laajuudeltaan 90 opintopistettä (erikoistumisopintojen osuus 60 op). Opetuskielenä koulutuksessa on englanti.
Hakijalla tulee olla kulttuurialan amk- tai kandidaatin tutkinto. Koulutusaika on 4.9.2007- 31.12.2008. Syksyn 2007 opiskelu järjestetään Tampereella ja kevät 2008 Manchesterissa, Iso-Britanniassa. Syksyllä 2008 opinnot suoritetaan etäopiskeluna
Hakuaika koulutukseen on 2.-31.5.2007. Hakulomake on täytetään verkossa osoitteessa https://lomake.tpu.fi/v2/lomakkeet/3175/lomake.html
Lomakkeen lisäksi hakijan tulee kirjoittaa englanninkielinen CV sekä kirjoittaa englanniksi viisisivuinen lyhytelokuvan käsikirjoitus sekä synopsis enintään viidellä lauseella. (Kirjasinlaji Courier, 1½ rivivälillä ja 12 kirjasinkoolla.) CV ja hakutehtävät lähetetään sähköpostitse osoitteeseen ari.koivumaki(at)tamk.fi hakuajan loppuun mennessä. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun kesäkuun puolivälissä.
Osa koulutuksesta on opetusministeriön tukemia ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja. Opiskelijan oma osuus koulutusmaksusta on 168 euroa. Opiskelija huolehtii itse matkoista ja majoituksesta Salfordissa, mutta niihin on haettavissa tukea ja asuntolapaikka. Opiskelija on oikeutettu myös opintotukeen koko koulutusohjelman osalta.
Lisätietoja: Ari Koivumäki, ari.koivumaki(at)tamk.fi, http://www.cult.tpu.fi
alkuun
Teatterikorkeakouluun haetaan mm. dramaturgian professoria, tietopalvelusihteeriä ja näyttämömestaria. Katso kaikki TeaKin avoimet paikat osoitteessa
http://www.teak.fi/Avaintietoa/Avoimet_virat
alkuun
Psykkis-Teatteri ry on teatteri- ja elokuvataiteen, kouluttava ja kokeellinen unelmatehdas, jonka toiminta on suunnattu 15–25 –vuotiaille nuorille. Teatterin valmistamat produktiot ovat sisällöltään aiheidensa moniulotteisen todellisuuden paljastajia, sekä monipuolisia tutkimus- ja kokeiluprojekteja elämän eri osa-alueista. Vaikka teatterin tavoitteena onkin valmistaa laadukkaita produktiotuotantoja, on työskentelyn pääpaino kuitenkin koko työryhmän koulutuksessa ja kehittymisessä.
Elokuvatuotanto Yhden illan tyttö (työnimi) avaa näkökulmaa nuoren tytön maailmaan, jonka keskipisteenä on yhden illan juttujen harrastaminen. Kyseessä ei kuitenkaan ole seksillä mässäilevä teos, vaan kauniilla kuvilla kerrottu realistinen tarina vilpittömyyden muuttumisesta kaikenkattavaksi epäluottamukseksi.
Tähän kesällä käynnistyvään elokuvataiteen tuotantoon etsitään nyt innokkaita tekijöitä! Olit sitten kiinnostunut valaisusta, äänityöstä, kuvaamisesta, lavastamisesta, maskeerauksesta, näyttelijäntyöstä, ohjaamisesta, editoinnista, tai vaikka yleisestä kaaoksen järjestämisestä, niin olet hakemamme henkilö. Aikaisempaa kokemusta ei keneltäkään vaadita, vaan kaikki tarpeellinen opetetaan. Elokuvatuotanto alkaakin koko työryhmän koulutuksella, josta se etenee kohti produktion valmistusta. Työryhmän koulutuksesta ja ohjauksesta vastaavat taiteenalansa osaajat.
Elokuvatuotantoon pyrkiviltä edellytetään 15–25-vuoden ikää, korkeaa motivaatiota elokuvatyöhön, sekä kykyä sitoutua vaativaan ja aikaa vievään tuotantoon. Päivätyö ei estä osallistumista, kunhan illat ja viikonloput kykenee tarvittaessa järjestämään vapaaksi kuvauksille. Roolivalintoja tehtäessä näyttelijät koekuvataan ja lopullinen työryhmä valitaan haastattelujen perusteella 20.6.mennessä. Lisätietoja valintaprosessista heti ilmoittautumisajan päätyttyä. Psykkis-Teatterin harrastajilta peritään yhdistyksen jäsenmaksu 10,00€/kk.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot 31.5. mennessä. (Tekniseen tuotantotiimin pyrkivät voivat ottaa yhteyttä 1.7. saakka, paikat täytetään sitä mukaa kun sopivia tekijöitä löytyy.)
Psykkis-Teatteri ry, p. 041 502 80 96, psykkis-teatteri(at)hotmail.com
http://www.freewebs.com/psykkis
alkuun
Teatterin tiedotuskeskus
Meritullinkatu 33 A, 00170 Helsinki
puh. 09-2511 2120, fax 09-2511 2125
www.teatteri.org
