Julistus 2008
Budskapet 2008
Vapaapäivä 27.3.
Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 2008:
Juha Jokelan Fundmentalisti Suomen ehdokas
Muut Pohjoismaiset ehdokkaat
Uutisia:
OPM:n avustukset kulttuurivientihankkeisiin
TINFOn uusi hallitus
ASSITEJn puheenjohtajaksi Irina Pulkka
Suomen Teatterit vaatii Nätyn säilyvän Tampereella
Tutkimuksia:
Säätiöt rahoittavat kulttuuria yhä enemmän
Väitöstutkimus Edvard Fazerin balettikiertueista
Teatteri Vantaan Historiikki
Tapahtumia Tampereella:
Kriitikkopaneeli
Tamyn Naiskulttuuripäivät
Muuta:
Kapsäkki etsii teatterisihteeriä
Muistutus Uchimura-palkinnosta
Kaksi kansainvälistä teatterikoulufestivaalia
Teatterin synnystä on olemassa monia teorioita. Itseäni eniten kiehtoo tämä taru:
Aikojen alussa, eräänä yönä, ryhmä ihmisiä oli kerääntynyt kallion suojaan, nuotion äärelle lämmittelemään ja tarinoimaan. Yhtäkkiä eräs heistä sai ajatuksen käyttää omaa varjokuvaansa elävöittääkseen kertomustaan. Liekkien valossa hän loihti hahmoja kallion seinämälle. Lumoutuneina muut tunnistivat seinälle heijastuvista hahmoista vahvan ja heikon, riistäjän ja sorretun, jumalan ja kuolevaisen.
Valonheittimet ovat korvanneet nuotion ja lavasteet kallioseinän. Ja - kaikella kunnioituksella puristeja kohtaan - kertomani tarina muistuttaa, että teknologia on alusti asti ollut osa teatteria. Tekniikkaa ei tulisi ajatella teatterissa uhkana vaan yhdistävänä tekijänä.
Teatteritaiteen säilyminen riippuu sen kyvystä uudistua ottamalla käyttöön uusia välineitä ja uutta ilmaisua. Sillä kuinka teatteri voisi tuoda esille aikansa ilmiöitä tai edistää ihmisten välistä ymmärrystä, jos se itse ei ole hengeltään avoin? Kuinka teatteri voisi väittää tarjoavansa ratkaisuja suvaitsemattomuuteen, syrjintään ja rasismiin, jos se itse käytännöissään torjuu kaiken yhteistyön ja integraation?
Voidakseen esittää maailman kaikessa sen monimuotoisuudessa on taiteilijan luotava uusia muotoja ja käsitteitä. Meidän on luotettava katsojan älykkyyteen, hänen kykyynsä erottaa ihmisyyden hahmo valon ja varjon loputtomassa leikissä.
Totta, tulella leikkimisessä piilee vaara, saatamme polttaa itsemme. Mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden lumoutua ja valaistua.
Robert Lepage
(suom. Nina Jääskeläinen, Tinfo)
Robert Lepage (s. 1957) on kanadalainen ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä, joka on ohjannut teatteriesityksiä, oopperaa, rock-konsertteja ja multimediaesityksiä. Lepage on tullut tunnetuksi etenkin uuden teknologian käyttöönotosta teatterissa. Omassa ryhmässään Ex Machina hän on toteuttanut monitaiteisia, huipputeknologiaa hyödyntäviä tuotantoja. Vuonna 2005 Lepage ohjasi Las Vegasiin Cirque de Soleil’n spektaakkelin Ká, jossa uusi teknologia yhdistyi sirkustaiteeseen. Lepage on saanut useita palkintoja ja kunnianosoituksia kotimaassaan, ja mm. Euroopan Teatteriliitto on palkinnut hänet Prix Europella vuonna 2007.
alkuun
Det finns många olika teorier om hur teatern uppstått, men den jag finner mest tankeväckande är denhär fabeln:
En natt, i tidernas begynnelse, hade en grupp män samlats vid ett stenbrott för att värma sig vid en lägereld och berätta historier. Plötsligt fick en av dem idén att stiga upp och använda sig av sin skugga för att illustrera berättelsen. Genom att utnyttja ljuset från den flammande elden skapade han på bergväggen gestalter som var större än i verkligheten. Överväldigade kände de övriga igen både starka och svaga, förtryckare och förtryckta, gudar och dödliga.
I vår tid har strålkastarna ersatt lägerelden och scenografierna bergväggen. Med all respekt för vissa purister, påminner den här fabeln oss om att teknologin funnits med ända sedan teaterns begynnelse, och att man inte borde se den som ett hot utan som ett förenande element.
Teaterkonstens överlevnad är beroende av dess förmåga att förnya sig genom att ta i bruk nya verktyg och uttryckssätt. För hur kan teatern fortsätta att vittna om sin tids stora frågor och främja förståelsen mellan människor om den inte själv har en anda av öppenhet? Hur kan teatern skryta med att den erbjuder lösningar till fördomsfullhet, diskriminering och rasism om den själv i praktiken motsätter sig allt samarbete och all integration?
För att kunna representera världen med all dess komplexitet måste konstnären skapa nya former och föra fram nya idéer, och lita på åskådarens intelligens - att han är kapabel att urskilja mänsklighetens gestalt i denna ändlösa lek med ljus och skuggor.
Det är sant att vi tar en risk genom att leka för mycket med elden, men vi tar också en chans: vi kanske blir brända - men vi kan kanske också fängsla och upplysa.
Robert Lepage
(övers. på svenska Susanna Ringbom)
Robert Lepage (f. 1957) är en kanadensisk regissör, manusförfattare och skådespelare som har regisserat teaterföreställningar, opera, rock-konserter och multimediaföreställningar. Lepage har i synnerhet blivit känd för att han tagit i bruk ny teknologi vid teatrarna. Med sin egen grupp Ex Machina har han gjort mångkonstnärliga produktioner där han utnyttjat högteknologi. År 2005 regisserade Lepage i Las Vegas Cirque de Soleil’s spektakel Ká, där ny teknologi förenades med cirkuskonst. Lepage har erhållit många pris och hedersbevis i sitt hemland. År 2007 hedrade Europeiska Teaterunionen honom med Prix Europe.
alkuun
Teatterin Tiedotuskeskus on valinnut Juha Jokelan näytelmän Fundamentalisti Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon ehdokkaaksi 2008. Näytelmä valittiin vuosina 2006 ja 2007 kantaesitetyistä kotimaisista teoksista.
Fundamentalisti kantaesitettiin Teatteri Jurkassa 2006. Sen ruotsinkielinen kantaesitys nähtiin tämän vuoden alussa Åbo Svenska Teaterin ja Klockriken yhteistuotantona. Ensimmäinen ulkomainen esitys oli Färsaarilla 2007.
Suomen ehdokkaan valitsi Teatterin Tiedotuskeskuksen nimeämä raati, johon kuuluivat ohjaaja Heikki Mäkelä, suomentaja Jukka-Pekka Pajunen, ohjaaja, näytelmäkirjailija Satu Rasila, dramaturgi Anna Simberg ja raadin sihteerinä tiedottaja Anneli Kurki.
Raati perusteli Fundamentalistin valintaa seuraavasti:
”Riemastuttava, älykäs, lohdullinen näytelmä uskosta, ihmisistä uskon varassa, erilaisten uskonkäsitysten törmäyskurssista. Näytelmässä ihmisen tarve uskoa johonkin suurempaan törmää ihmisen omaan pienuuteen. Näytelmä auttaa tajuamaan, että fundamentalismi on paljon enemmän kuin ahdasmieliset miehet turbaaneissaan; teksti saa lukijan myötäelämään fundamentalistista ajatuskulkua tuomitsemisen sijaan. Lisäksi se pakottaa lukijan pohtimaan omaa suhdettaan aineettomaan. Kaiken kaikkiaan harvinaisen syvälle ihmisyyden peruskysymyksiin sukeltava teksti.
Näytelmä on yksinkertaisessa dramaturgisessa asettelussaan nerokas. Näytelmän kieli kuvaa hienosti roolihenkilöiden opittujen ajatus- ja käyttäytymismallien alla piilevää epävarmuutta.”
Raadin päätös Fundamentalistin valinnasta oli yksimielinen. Kahden vuoden kantaesityksiin sisältyi kuitenkin monta erittäin korkeatasoista näytelmää ja raati halusi myös julkistaa, mitkä näytelmät olivat mukana viimeisellä valintakierroksella:
Anna Krogerus: Kuin ensimmäistä päivää
”Näytelmä on yhteiskunnallinen kannanotto syrjään viskattujen vanhusten ja heidän
hoitajiensa kurjasta kohtalosta, tarina itsekkyyden ja pyyteettömyyden törmäyskurssista. Näytelmässä on tuskallisen tunnistettavia henkilöitä, terävää tragikomiikkaa ja loppu, joka jää pyörimään lukijan mieleen pitkäksi aikaa.”
Anna-Elina Lyytikäinen: Armon varassa
”Hyytävän hyvä, napakka perhedraama, joka peilaa ympäröivää arvoilmastoa pappisperheen peilistä. Armottomat ihmiset nakertavat toisiaan, kunnes armo löytyy pienistä asioista, kuten kuuntelemisesta. Näytelmä on käänteinen rakkauden oppitunti. Vanhaa karjalaa puhuva mummo saa raadilta erityiskiitoksen.”
Bengt Ahlfors: Hissvägraren
”Hellä ja kirkas muotokuva, suuri pieni näytelmä. Rakkaudella ja kauniisti kirjoitettu tarina vanhan miehen yrityksistä pitää maailma vielä omissa hyppysissään, vaikka elämä vääjäämättä katoaa käsistä.”
Laura Ruohonen: Yksinen
”Näytelmä on kahden vahvan naisen lähitaistelu; tarina ihmisistä, jotka ovat eri sukupolvea, mutta joita yhdistää itsekkyys ja kyvyttömyys kuunnella toisiaan. Kahlitsemattoman luonnon armoille joutuvat naiset näyttäytyvät yksinäisyydessään sekä koomisina että traagisina. Pyrkimys kohti toista onkin loputtoman pitkää matkantekoa kohti itseä.”
alkuun
Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto jaetaan tänä vuonna yhdeksännen kerran. Palkinnonjako suoritetaan Pohjoismaisen teatterikokouksen yhteydessä. Kokous järjestetään Nordic Showcase -tapahtumana Tampereen Teatterikesässä 4.-10.8.2008. Teatterikesän ohjelmistossa painotetaan tällä kertaa pohjoismaisuutta, ja Nordic Showcase -seminaariohjelmistossa keskustellaan mm. pohjoismaisesta näytelmäkirjallisuudesta. Näytelmäkirjailijapalkintoa tavoittelevat tekstit nähdään Teatterikesässä joko teatteriesityksinä tai lukudraamoina.
Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto jaetaan joka toinen vuosi Pohjoismaisen teatteriunionin (NTU) toimesta. NTU:n kansalliset keskukset - Suomessa Teatterin tiedotuskeskus - ovat kukin asettaneet tuomariston, joka on valinnut kansallisen ehdokkaan palkinnon saajaksi. Valinta on tehty niiden näytelmien kesken, jotka on kantaesitetty viimeisten kahden vuoden aikana. Lopullisen voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta valitsee NTU:n hallitus. Palkintosumma on 5000 euroa.
Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon ehdokkaat 2008 ovat Fundamentalisti (Juha Jokela, Suomi), Óhapp (Bjarni Jónson, Islanti), Om et øjeblik (Peter Asmussen, Tanska) ja Valerie Jean Solanas ska bli president i Amerika (Sara Stridsberg, Ruotsi). Norja ja Färsaaret eivät aseta ehdokkaita tällä kertaa.
Bjarni Jónsonin Óhapp! sai kantaesityksensä Islannin Kansallisteatterissa Reykjavikissa vuonna 2007. Islantilainen palkintojury toteaa mm: "kirjoittaja osuu tarkasti aikamme hermoon. Hän näyttää meille kontrastin tosielämämme ja sen kuvitteellisen elämän välillä, joka meille välittyy meille tv:n ajankohtaisohjelmien ja saippuaoopperoiden kautta.
Peter Asmussenin Om et øjeblik on tanskalaisen raadin mukaan "kamarikonsertti viidelle naisäänelle kuoleman ja menetyksen soitellessa taustalla hiljaista sooloaan. Asmussen sekoittaa yhteen aineksia naisen arkisesta elämästä ja saa aikaan upean kakofonisen melodian, jossa sisäiset monologit ja keskustelut ystävysten kesken katkeavat yhtenään huvittaviin paradokseihin.” Surrealistinen, absurdi ja hengästyttävä näytelmä sai ensi-iltansa Betty Nansen Teatretissa.
Sara Stridsbergin Valerie Jean Solanas ska bli president i Amerika sai ensi-iltansa Dramatenin Målarsalenissa 23.9 2006. Ruotsalaisen raadin mukaan ”Sara Stridsberg sekoittaa dokumenttia ja fiktiota, ja paljastaa yhteiskunnan piilevät sortomekanismit. Huolimatta suuresta, poliittisesta sanomastaan näytelmä on suunnattoman energinen, ja sen muodossa ja kielessä on runollista voimaa.”. Sara Stridsberg sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2007 romaanistaan Drömfakulteten, joka käsitteli samaa teemaa. Suomenruotsalaiset ryhmät Teater 90° ja Sirius Teatern esittivät yhdessä vuonna 2007 nyt ehdokkaana olevaa näytelmää Helsingissä, ohjaus oli Maria Lundströmin.
Palkinnon ovat voittaneet 1992-2006:
2006 Kari Hotakainen, Suomi: Punahukka
2004 Astrid Saalbach, Tanska: Verdens ende
2002 Jóanes Nielsen, Fär-saaret: Hedder noget land Week-end?
2000 Jon Fosse, Norja: Ein sommars dag
1998 Lars Norén, Ruotsi: Kliniken
1996 Paavo Haavikko, Suomi: Anastasia ja minä
1994 Svend Holm, Tanska: Schumans natt
1992 Hrafnhildur Hagalin, Islanti: Jag är mestaren
alkuun
Teatterikeskuksen kampanja tarjoaa ilmaisia esityksiä ja avoimia harjoituksia jäsenteattereissa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Porissa.
Vapaapäivä -tapahtumalla Teatterikeskus haluaa kiinnittää huomion niihin lukuisiin itsenäisiin ammattiteatteriryhmiin, joita maassamme toimii. Tapahtuman tarkoituksena on herättää keskustelua teatterin ryhmämuotoisen kentän asemasta ja teatteritaiteen tulevaisuudesta Suomessa. Tarjoamalla Vapaapäivänä korkealaatuista ja monimuotoista teatteria ilmaiseksi teatteriryhmät haluavat madaltaa katsojien kynnystä tulla teatteriin.
Katso lisää http://www.teatterikeskus.fi/
alkuun
Kaikki avustusta saaneet hankkeet löydät osoitteesta
http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/
Klikkaa oikealla kohtaa ”Avustus kulttuurivientihakkeisiin” ja edelleen kohtaa ”2008”.
Esittävien taiteiden osalta avustusta myönnettiin mm. seuraaville hankkeille:
- Tampereen Teatterikesä ry, Kotimaisten näytelmien kääntämiseen ja tekstittämiseen, Nordic Showcase/ulkomaanvienti 4.-10.8.2008, 20 000 euroa
- Svenska Teatern, Spin the musical; vientihankkeen viimeisen vaiheen tuotekehitykseen ja markkinointiin vuonna 2008, 50 000 euroa
- Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy, Suomalaisen näytelmäviennin kärkihanke 2007–2009, 15 000 euroa
- Into liikkeessä ry, Tero Saarinen Companyn viennin kehittäminen 2008, 95 000 euroa
- Finland Festivals ry, Finland Festivalsin markkinointi Venäjällä 1.1.-31.5.2008, 6000 euroa
- Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, Finnishplays.com -palvelun ja kansainvälisen näytelmäagentuuriverkoston kehittäminen 1.4.2008-31.12.2010, 30 000 euroa
- Oy Interprod Ab, Verkostojen luominen ja vientikonseptien markkinointi 1.3.2008-28.2.2009, 40 000 euroa
- Suomen Saksan-instituutin säätiö, Lastenooppera Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus 1.4.-31.12.2008, 10 000 euroa
- Teatterin Tiedotuskeskus ry, Kulttuuriviennin kehittämishankkeen TAKE OFF II:n toteuttaminen 2008-2009, 60 000 euroa
- Tanssin Tiedotuskeskus ry, Tanssin Tiedotuskeskuksen vientihankkeisiin 2008, 65 000 euroa
- Sirkuksen tiedotuskeskus ry, Sirkuksen vientihanke 2008, 50 000 euroa
- Pietari-Säätiö, Suomalainen lasten ooppera maailmalle vaihe 1, v.2008, 12 000 euroa
- FinnAgoran säätiö, Finnpad - Suomalainen näytelmä ja teatteri itäiseen Keski-Eurooppaan 1.5.2008-30.4.2009, 14 000 euroa
alkuun
Teatterin tiedotuskeskus valitisi vuosikokouksessaan hallituksen vuodelle 2008:
Puheenjohtajana jatkaa ohjaaja Raija-Sinikka Rantala. Varapuheenjohtajaksi valittiin dramaturgi Pauliina Hulkko.
Halituksen jäseninä jatkavat toimitusjohtaja Matti A. Holopainen Suomen Teatterit ry:stä, toiminnanjohtaja Merja Laaksovirta Suomen Harrastajateatteriliitosta, toiminnanjohtaja Markus Pyhältö Suomen Näytelmäkirjailijaliitosta, toiminnanjohtaja Kirsi Reinola Teatterikeskuksesta, ja ohjaaja, professori Maarit Ruikka TeaKista. Uusina jäseninä hallituksen valittiin taiteellinen johtaja Dan Henriksson Klockriketeaternista, näyttelijä Olka Horila Suomen Näyttelijäliitosta ja dramaturgi Marina Meinander Cefistosta.
alkuun
Suomen Assitej-keskuksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu näyttelijä, TaM Irina Pulkka. Assitej on kansainvälinen lasten ja nuorten teatterijärjestö, jolla on Suomessa 80 henkilö- ja teatterijäsentä. Suomen Assitej-keskus järjestää seminaareja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä informoi lasten- ja nuortenteatterikentän uutisista ja tapahtumista. Se on myös kansainvälisen BRAVO! -festivaalin päätuottaja ja järjestänyt kahdelle kotimaisen teatterin HURRAA! -festivaalille suomalaisen lasten/nuortenteatterin viikonloppukatselmuksen.
Assitejn tehtävänä on toimia linkkinä niin kotimaisille kuin ulkomaisille jäsenilleen ja auttaa lastenteatterin tekijöitä kohtaamaan sekä kehittämään työtään. Eräänä tärkeänä tavoitteena on saada uusia ja nuoria tekijöitä kentälle.
http://www.assitejfi.org irina.pulkka(at)assitejfi.org
alkuun
Suomen Teatterit ry:n hallitus pitää tärkeänä, että Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön laitos (Näty) säilytetään Tampereella mahdollisten taideyliopistohankkeeseen liittyvien uudistusten jälkeenkin. Näty on Teatterikorkeakoulun lisäksi ainoa korkeakoulu, jossa tarjotaan ylintä teatteriopetusta. Erityisen tärkeää Näty:n toiminta on ollut maamme maakuntateattereille siksi, että Tampereelta valmistuneet näyttelijät ovat olleet halukkaita lähtemään töihin myös eri puolille Suomea. Tämä on ollut teattereille ja paikkakuntien kulttuuriselle profiilille merkittävää ammattitaitoisen työvoiman saamisen kannalta.
Opetusministeri Sari Sarkomaan ehdotus Taideyliopistosta saattaisi toteutuessaan vaarantaa tämän Suomen kattavan teatteriverkon kannalta merkittävän koulutusyksikön toiminnan.
Matti A. Holopainen
Toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry
alkuun
Taiteen keskustoimikunta on seurannut vuodesta 1987 alkaen yksityisen sektorin - säätiöiden ja yritysten - kulttuurille ja taiteelle osoittamaa rahoitusta. Uusin selvitys osoittaa säätiöiden talouden kehittyneen suotuisasti ja niiden jakaman kulttuurin ja taiteen tuen kasvaneen jyrkästi vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 2005 kokonaissumma ilman julkista tukea oli reaaliarvoltaan peräti 227 prosenttiyksikköä suurempi kuin 1990-luvun lopulla. Huomattavin kasvu ajoittui vuosien 1997 ja 2001 välille.
Säätiöiden jakaman kokonaistuen kasvu näkyy lähes kaikilla taiteenaloilla, mutta tuen kohdistuminen on pysynyt ennallaan. Kirjallisuuden, kuva-, näyttämö- ja säveltaiteen yhteenlaskettu osuus oli 74 prosenttia säätiöiden kokonaistuesta taiteille. Näille taiteenaloille kohdistuivat myös huomattavimmat tuen lisäykset vuosien 1997 ja 2001 välillä. Elokuva-, valokuva- ja tanssitaiteen avustusten euromääräinen lisäys oli selvästi pienempi.
Säätiöiden taiteilijoille jakamien apurahojen ja avustusten kokonaissumma on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2001 tuki oli noin 6,6 miljoonaa euroa, ja vuonna 2005 se oli noussut lähes 11 miljoonaan euroon. Tuen kasvu on kanavoitunut kuva- ja säveltaiteiden ohella myös elokuvataiteeseen ja taideteollisuuteen. Ainoastaan tanssitaiteen taiteilijatuki on vähentynyt jonkin verran.
Kulttuurin ja taiteen tukeminen on ollut 2000-luvulla pääosin 5-6 yksityisen, 1900-luvun alkupuolella tai aiemmin perustetun sijoitussäätiön tai säätiöluonteisen yhdistyksen toiminnan varassa. Säätiöiden tuki on kohdistunut samoille taiteenaloille, jotka ovat perinteisesti saaneet pääosan myös elinkeinoelämän sekä valtion ja kuntien tuesta. Siltä osin säätiöiden tuki ei ole muodostunut julkista rahoitusta täydentäväksi, mutta se on tarjonnut tarpeellisen vaihtoehdon ja lisärahoituksen niin taiteilijoiden kuin yhteisöjen toiminnan ja hankkeiden toteutukseen.
Tiedot ilmenevät taiteen keskustoimikunnan selvityksestä Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja 2005. Selvityksessä tarkastellaan 249 suomalaista kulttuuri- ja taidesäätiötä tai säätiömuotoista yhdistystä, joista noin puolet oli jakanut avustuksia, apurahoja ja palkintoja ainakin joko vuonna 2001 tai 2005.
Pekka Oesch: Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja 2005 (Foundation support for the Arts in 2001 and 2005. English summary). Tilastotietoa taiteesta n:o 38. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008. ISSN 0788-0278 ISBN 978-952-5253-69-6. Hinta 22,00 €.
Tilaukset ja arvostelukappaleet:
Taiteen keskustoimikunta, julkaisutilaukset, (09) 1607 7066, tkt-kirjasto(at)minedu.fi
http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/julkaisut
alkuun
FL, VTK Johanna Laakkonen väitteli 15.3. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Canon and Beyond - Edvard Fazer and the Imperial Russian Ballet 1908 - 1910.
Tutkimuksessa käsitellään suomalaisen impressaarin Edvard Fazerin järjestämiä venäläisten balettitanssijoiden Pohjois-Eurooppaan suuntautuneita kiertueita 1908–1910. Tutkimuksen kohteena ovat esitykset Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Aihetta lähestytään synkronisesti tarkastelemalla esityksiä eri kaupungeissa, ja väitöskirja rikkoo tanssinhistorian tutkimukselle tyypilliset tiukat maantieteelliset ja tanssinlajien väliset raja-aidat. Tutkimus kritisoi kanonisoitua tulkintaa aikakauden venäläisestä baletista ja pyrkii osin ennen julkaisemattomaan lähdemateriaaliin pohjautuen nostamaan esille tekijöiden ja tapahtumien moninaisuuden, jonka kanonisoitu historiankirjoitus on peittänyt alleen.
Tutkimuksen tiivistelmä:
https://oa.doria.fi/handle/10024/36192
alkuun
Kirjassa päästään tutustumaan Teatteri Vantaan (aik. Teatteri Kehä III:n) 20-vuotistaipaleeseen, joka alkoi kiertueteatterielämästä ja päättyy oman teatteritilan kautta nimenvaihdokseen. Vuosiin on mahtunut iloa, kunnianhimoa, herkkyyttä, hauskoja ja raskaita hetkiä, mutta tekemisen riemu ja sitkeys on ollut vertaansa vailla. Vantaan ensimmäinen ammattimainen puheteatteri on ylä- ja alamäissään saanut kovalla työllä paikkansa niin teatteririntamalla kuin Vantaan kaupungin kulttuurielämässä.
Kirjan on toimittanut Anu Vilhunen. Kirjaa voi tilata Teatteri Vantaan toimistosta hintaan 10 e/kpl, p. 09-836 1919, silkkisali(at)teatterivantaa.fi
alkuun
La 05.04.2008 klo 9.00-11.30
Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa
· Mikä viehättää, saa syttymään, ärsyttää, on käsittämätöntä.
· Kenelle kriitikko suuntaa kirjoituksensa?
· Mitä kriitikko/ihminen ajattelee teatterista, hurahtaako siihen?
Työväen Näyttämöiden Liiton vuosikokouksen yhteydessä järjestetään lauantaina 05.04.2008 mielenkiintoinen teatterikriitikoiden kohtaaminen. Kriitikkopaneelikeskustelu on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus. Paikkana on Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatteri (Hämeenpuisto 28, sisäänkäynti Hämeenpuistosta) klo 9.00-11.30.
Keskustelemassa ovat Teatteri-lehden päätoimittaja Annukka Ruuskanen, Aamulehden kulttuuritoimittaja Anne Välinoro sekä freelancetoimittaja Hannu Waarala. Puheenjohtajana toimii Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring.
Lisätiedot: Eeva-Sisko Artell, TNL, (09) 2511 2171, eeva-sisko.artell(at)tnl.fi, http://www.tnl.fi
alkuun
Tamyn Naiskulttuuripäivät 31.3.-2.4.2008 Tampere
Tervetuloa perinteisille Naiskulttuuripäiville jo 27. kerran! Tänä vuonna teemaksi on valittu ”Naiset ja työelämä”. Työelämä on aihe, joka jaksaa puhuttaa kerta toisensa jälkeen niin tutkijoita, mediaa kuin yleisöäkin. Tämän vuoden Naiskulttuuripäiville pyrittiin löytämään näiden usein esiin nostettujen puheenaiheiden rinnalle myös jotain uutta. Työelämää on lähdetty tarkastelemaan kolmen pääteeman - politiikan, tieteen ja kulttuurin - kautta.
Päivien ohjelma: http://tamy.fi/naku/ohjelma.html
KESKIVIIKKO 2.4.
Klo 14.15–16.45 TAHDON TIELLÄ – Maailma ja teatteritaide naislavastajan kokemana
Ls. C8, yliopiston päärakennus, Kalevantie 4
Luento käsittelee Reija Hirvikosken väitöskirjaa Tahdon tiellä. Lavastajan rooli ja asema. Väitöskirjassa on tutkittu haastattelumateriaalin ja kolmen naislavastajan (Englanti, Italia ja Suomi) case study -osion pohjalta naistaiteilijan asemaa ja elämänuraa. Tutkimusta ei ohjannut syytös eikä kateus vaan - ihmetys (Irigaray 1996, Heinämaa 2000). Tutkimuksen kiihottavana johtotähtenä toimi professori Sara Heinämaan (1996) väittämä: "naiset myös valitsevat itsensä ja tilanteensa".
Reija Hirvikoski, taiteiden tohtori, freelancer-lavastaja ja pukusuunnittelija
Kommenttipuheenvuoro elokuvaohjaaja Katariina Lillqvist.
alkuun
Helsinkiläinen Musiikkiteatteri Kapsäkki etsii puolipäiväistä teatterisihteeriä noin vuoden kestävään työsuhteeseen. Osuuskuntamme toiminta on sangen moninaista niin musiikkiteatterin kuin ohjelmapalveluidenkin saralla, joten tarvitsemme sähäkän ja monitaitoisen tekijän, joka tutustuu ihmisiin vaivatta ja omaksuu asioita nopeasti. Teatterisihteeri työskentelee markkinointiin ja viestintään keskittyvän tuottajan työparina. Teatterisihteerin toimenkuvaan kuuluvat mm. käytännön talous- ja palkka-asioiden hoito, lipunmyyntirutiinit ja -sopimukset, työ- ja esiintymissopimukset, katsojatilastot jne. Työ edellyttää hyviä tietoteknisiä perustaitoja. Työajan viikoittainen jako voidaan sopia joustavasti.
Tutustu vireään teatteriimme osoitteessa http://www.kapsakki.fi ja ota yhteyttä meihin, jos kiinnostut.
Yhteyshenkilönä toimii tuottaja Marjaana Keskitalo, marjaana.keskitalo(at)kapsakki.fi
alkuun
Yksittäiset taiteilijat, ryhmät ja instituutiot voivat osallistua projektillaan kansainväliseen Uchimura-kilpailuun. Projektin on jotenkin liityttävä japanilaiseen teatteriin, ja ehdokkaalla on oltava taustaa ja yhteyksiä japanilaiseen teatteritaiteeseen (esim. näytelmä, esitys, japanilaisen näytelmän sovitus, kurssi, stipendi tms .).
Esikarsinnan suorittavat kansalliset ITI-keskukset - Suomessa TINFO. Älä lähetä meille videoita, vaan kopioita kritiikeistä, käsiohjelma, selostus jutusta ja miten se promovoi japanilaista kulttuuria tai teatteria. Aiemmista päätöksistä voi päätellä, että japanilaisia kiinnostaa erityisesti, jos otetaan ohjelmistoon japanilaista nykynäytelmää, mutta myös muunlaiset japanilaista teatterikulttuuria edistävät hankkeet ovat menestyneet. Aiemmista voittaneista löytyy lista ITI:n kotisivuilla http://www.iti-worldwide.org , klikkaa Uchimura Prize.
Palkintosumma on n. 3000 euroa. Huom: Kansallinen haku päättyy aiemmista tiedoista poiketen jo 31.5.2008. Pyydä lisätietoja osoitteesta tinfo(at)teatteri.org.
alkuun
Belgrad, Serbia 13.-16.11.2008
Kansainvälinen teatterikorkeakoulujen ja muiden teatterioppilaitosten festivaali. Haku viimeistään 31.5. Katso http://www.fistbelgrade.com/ tai pyydä liitteet tinfo(at)teatteri.org
International University Theatre Festival - II Edition
Benevento, Italia, lokakuu 2008
Kansainvälinen teatterikorkeakoulujen ja muiden teatterioppilaitosten festivaali. Mukaan valituille ryhmille maksetaan myös matkat. Haku viimeistään 31.5. Hakuohjeet osoitteessa http://universoteatro.solot.it/
alkuun
Meritullinkatu 33 A, 00170 Helsinki
puh. 09-2511 2120, fax 09-2511 2125
www.teatteri.org
